rhy.fi
Metsästyssääntö

NEM Ry – HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ                  Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 8.4.2018                                                                                                                                                               

YLEISTÄ

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin. Lopullinen kaatomäärä voidaan vahvistaa hirvivahinkojen, sekä jäljellä olevan määrän perusteella, kun puolet hirvistä on kaadettu (yhteisluvassa myönnettyjen kaatolupien määrä).

Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seuran jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan jokaisen metsästykseen osallistuvan tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. Sääntö pidetään nähtävänä kämpän seinällä ja yhdistyksen kotisivulla.

 

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. Metsästysalueista pidetään kartastoa, johon merkitään kaikki seuran hirvenmetsästykseen vuokraamat maa-alueet. Passipaikat merkitään maastoon tai karttaan. Jokainen metsästykseen osallistuva on velvollinen hankkimaan tiedon hirvialueen rajoista. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. Lupa-anomuksien tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen valtuuttama. Lupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran puheenjohtaja tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet.

 

OSALLISTUMISOIKEUS JA HIRVIPORUKAN MUODOSTAMINEN

Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.

Ampujana hirvenmetsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla metsästyskortin lisäksi suoritettuna voimassa oleva hirven tai karhun ampumakoe. Vieraspaikkakuntalainen seuran jäsen ilmoittautuu hirviporukkaan ampujaksi ilmoittamalla siitä tammikuun 10. päivään mennessä johtokunnan sihteerille. Rovaniemen riistanhoitoyhdistykseen kuuluva seuran jäsen ilmoittautuu hirviporukkaan ampujaksi ilmoittamalla siitä johtokunnan sihteerille huhtikuun 15. päivään mennessä. Hirviporukkaan liittyvä uusi seuran jäsen on velvollinen suorittamaan vuosikokouksen vahvistaman liittymis- ja jäsenmaksun ennen metsästyksen alkua. Metsästykseen osallistuvan on kohdistettava metsästyksessä käytettävä ase hirvenmetsästykseen tarkoitetuilla patruunoilla.

Seuran jäsen voi ilmoittautua hirvenmetsästykseen myös ajomieheksi ilmoittautumalla viimeistään kesäkokouspäivänä metsästyksenjohtajalle. Myös ajomiehenä hirvenmetsästykseen osallistuvalla tulee olla voimassa oleva metsästyskortti.

Hirviporukka = ampujiksi ilmoittautuneet ampujina hirvenmetsästykseen osallistuvat seuran jäsenet

Ajomiehet = metsästykseen osallistuvat metsästyksessä avustavat, riistaa liikkeelle ajavat tai oikeaan suuntaan ohjaavat seuran jäsenet

 

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

Seuran hirvenmetsästyksenjohtaja ja ensimmäisen varajohtaja valitaan vuosittain vuosikokouksessa. Hirviporukan tarvitsemat muut toimihenkilöt hirviporukka valitsee keskuudestaan. Kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

 

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirviporukan kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille hirviporukan jäsenille ja metsästykseen osallistuville ajomiehille.  Metsästys toteutetaan seuruemetsästyksenä, eli kaikilla hirviporukan jäsenillä on oltava tasapuoliset mahdollisuudet kaataa hirvi metsästystapahtuman aikana. Tiedottaminen tapahtuu metsästyksen aikana puhelimella tai radiopuhelimella. Niin sanottuja yleisiä metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Passipaikat arvotaan osallistujien kesken. Peijais- ja huutokauppahirvet kaadetaan ensimmäisenä.

 

Hirvenmetsästyskauden alusta alkava ensimmäinen jakso päättyy kolmen metsästysviikon kuluttua sunnuntaihin, jakson lihanjakoon oikeuttaa kolme (3) kiintiöpäivää. Tämän jälkeen kaadetut hirvet jaetaan niiden hirviporukan jäsenten kesken, jotka ovat osallistuneet hirvenmetsästykseen kutakin kaatoa edeltäneiden seitsemän metsästys- vuorokauden aikana (kaato päivä + 6 edellistä metsästyspäivää).

Esimerkki; jos hirvi kaadetaan 27.10.2018 niin aikavälillä 21.10.- 27.10. pyyntiin osallistuneet hirviporukan jäsenet jakavat hirven.

 

KOIRIEN KÄYTTÖ

Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Metsästyksenjohtaja ratkaisee tulkintatilanteet tasapuolisuutta noudattaen. Metsästykseen osallistuvalla koiralla on oltava rokotukset kunnossa. Koiran omistaja vastaa koirien aiheuttamista ylläpitokustannuksista ja seuraamuksista vahinkotilanteissa.

 

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

Hirviporukan jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin, joiksi näissä säännöissä luetaan mm. riistanhoitoon liittyvät toimet, saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, polttopuuhuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset

ja lihanhuutokauppa valmisteluineen.

 

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla. Jokainen hirviporukan jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn.

 

AMPUMIS-/HAAVOITTAMISTILANNE

Ampumisesta on aina ilmoitettava metsästyksenjohtajalle, ja varmistettava että tieto saavuttaa muut metsästykseen osallistujat. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

  • merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
  • merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille ja metsästyksenjohtajalle.

 

KAATAJAMÄÄRITYS

Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

 

SAALIIN KÄSITTELY JA JAKO (Edellyttää saaliin saamista)

  • Kaadettu hirvi käsitellään sulana sääolosuhteiden salliessa.
  • Ruho leikataan aina luuttomaksi.
  • Kaadetun hirven nahka kuuluu seuralle, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat ampujalle.
  • Mikäli hirvi ammutaan koiran seisontahaukkuun ja ampuja on muu kuin koiran omistaja annetaan

koiran omistajalle sisäelimet ja pää ilman sarvia.

  • Jakson lihanjako: Kullakin jaksolla kaadetut hirvet (lukuun ottamatta seuran hirviä) jaetaan hirviporukkaan kuuluvien, kyseiseen jaksoon kiintiöpäivien verran osallistuneiden jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan. Hirvenpaloitteluun osallistuneet jakavat paloiteltujen hirvien sisä- ja ulkofileet keskenään palkkiona tehdystä työstä (lukuun ottamatta seuran hirviä)
  • Metsästysvierailla ei ole lihaosuutta.
  • Lupahakuvaiheeseen metsästyskortin antaneet henkilöt, jotka ilmoittavat ennen kauden alkua esteellisyytensä itse metsästykseen, ovat oikeutettuja saamaan kauden saaliista neljä kiloa hirvenlihaa.

 

Seuran kaikilla luvilla kaadetuista hirvistä annetaan aina lapa maanomistaja-arvontaan. Seuralle metsästysmaan vuokranneiden maanomistajien kesken käytetään arvontalistaa, jossa on mukana kaikki listanluontihetken maanvuokrasopimukset, (jollei maanvuokrasopimuksella ole sovittu muuta). Yksi arvontaosuus on aikuisen hirven lavasta neljäsosa ja vasan lavasta puolikas. Listalla arvotaan yksi arvontaosuus/maanvuokrasopimus. Vuosittainen arvontaosuuksien määrä on riippuvainen kaadettujen hirvien määrästä. Lista on voimassa niin kauan että kaikille listalle oleville on arvottu yksi osuus. Listan loputtua tehdään uusi lista sen hetkisten maanvuokrasopimusten kesken.

Myös mahdollisen yhteislupaosakkaan luvalla seuran vuokrametsästysmaille kaadetusta hirvestä annetaan lapa Namalikon erämiesten maanomistaja arvontaan. (Huomioitava myös yhteislupasopimuksessa).

 

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

  • Metsästyksenjohtaja vastaa lainsäädännön noudattamisesta ja tekee ilmoituksen laiminlyönnistä viranomaisille

ja metsästysseuran johtokunnalle.  Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

  • Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä ja tekevät ilmoituksen asiasta metsästysseuran johtokunnalle.
  • Hirviporukan jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
  • Metsästyksenjohtajan ohjeiden laiminlyöntien osalta seuraamuksista päättää metsästyksenjohtajat oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta noudattaen. Jos rikkomus katsotaan tahalliseksi, voi seuraamuksena olla 100 euron sanktio, sekä erottaminen hirviporukasta, joko määräajaksi tai lopullisesti. Laiminlyönneistä määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

 

PEIJAIS- TAI MUU SIDOSRYHMÄ TILAISUUS

  • Tilaisuudet ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista.
  • Tapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran jäsenistön, hirviporukan ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
  • Tapahtuman järjestämiseen osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki hirviporukan jäsenet.
  • Järjestelyryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksenjohtajien ja hirviporukan kanssa.

 

KUSTANNUKSET

  • Hirviporukan kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
  • Seura maksaa ensisijaisesti kaikki lupamaksut ja perii ne edelleen metsästykseen osallistuvilta
  • Hirven pyyntilupamaksu maksetaan kunkin jakson päätyttyä, jolloin jaksolla kaadettujen hirvien lupaosuus jaetaan jakson lihajakoon osallistuneiden kesken tasaosuuksiin. Peijais- ja huutokauppahirvien lupaosuuden maksaa seura.
  • Hirviporukan kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:

       – lupamaksut                                       – yhteishankinnat

       – pelkkien hirvimaiden vuokrakulut        – muut kulut

Mahdolliset hirviporukan tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.

 

YHTEISTOIMINTA

  • Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen hirvilupamenettelyyn (yhteislupaan) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
  • Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan hirviporukan tietoon.

 

METSÄSTYSVIERAAT

  • Metsästysvieraat noudattavat annettuja sääntöjä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.

 

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

  • Jokainen hirvenmetsästykseen osallistuva on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
  • Tämä metsästyssääntö jaetaan hirviporukan jäsenille, ajomiehille ja metsästysvieraille ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan, joko paperisena tai sähköpostilla.
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua